Mitä puheterapia on? Selkeä opas vanhemmalle
Puheterapia on kuntoutusta, joka tukee puhetta, kieltä ja kommunikointia sekä syömistä ja nielemistä. Suomen Puheterapeuttiliitto kuvaa sen lääkinnälliseksi kuntoutukseksi, jota annetaan sekä lapsille että aikuisille. Terapiaa antaa puheterapeutti, joka on opiskellut yliopistossa logopediaa ja on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö.
Lapsen puheesta tai kielestä herännyt huoli kannattaa ottaa puheeksi esimerkiksi neuvolassa, jonka kautta lapsi yleensä ohjataan puheterapiapalveluihin.
Puheterapia käsittelee muutakin kuin ääntämistä
Moni yhdistää puheterapian ensimmäiseksi r-äänteen harjoitteluun, mutta ääntäminen on vain yksi alan osa-alue. Lasten puheterapia voi liittyä esimerkiksi puheen ja kielen kehitykseen, ääneen, änkytykseen, sosiaaliseen kommunikointiin sekä syömiseen ja nielemiseen.
Ala ulottuu myös aikuisiin: puheterapeutit tutkivat ja kuntouttavat kaikenikäisiä, joilla on vaikeuksia vuorovaikutuksessa, puheessa, kielessä, äänessä tai nielemisessä. Aikuisilla taustalla voi olla esimerkiksi aivoverenkiertohäiriö.
Puheterapeutti voi myös suunnitella puhetta tukevia tai korvaavia keinoja, kuten kuvia ja tukiviittomia. Niistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa Kommunikointi on muutakin kuin puhetta: kuvat, eleet ja tukiviittomat.
Puhe, kieli ja kommunikointi tarkoittavat eri asioita
Arkipuheessa sanoja puhe, kieli ja kommunikointi käytetään usein samassa merkityksessä, mutta puheterapiassa ne ovat eri asioita. Ero auttaa ymmärtämään, mihin terapia kulloinkin keskittyy.
| Käsite | Mitä se tarkoittaa | Arkinen esimerkki |
|---|---|---|
| Puhe | Äänteiden ja sanojen tuottamista suun, kielen ja hengityksen liikkeillä | Kuulostaako sana ”kissa” kuulijan korvaan selvältä |
| Kieli | Sanoja, niiden merkityksiä ja tapoja yhdistää sanoja lauseiksi. Kieleen kuuluu sekä ymmärtäminen että oma ilmaisu. | Ymmärtääkö lapsi ohjeen ”laita kengät hyllylle” ja osaako hän kertoa, mitä päivällä tapahtui |
| Kommunikointi | Viestien vaihtamista toisen ihmisen kanssa millä tahansa keinolla | Katse, osoittaminen, ilme, puhe tai kuva |
Kielessä on monta osaa. Kehityksellistä kielihäiriötä käsittelevä Käypä hoito -suositus mainitsee kielellisinä taitoina muun muassa sanaston, taivutusmuodot, lauseiden muodostamisen, kerronnan ja kuullun ymmärtämisen. Kokonaisuuteen kuuluu myös kielen käyttö vuorovaikutuksessa.
Puheen tuottaminen ja kielen ymmärtäminen ovat eri taitoja
Vaikeus voi painottua eri kohtiin: toisella lapsella pulmat näkyvät enemmän puheen tuottamisessa, toisella kuullun ymmärtämisessä. Selvä ääntäminen ei siis kerro kaikkea kielestä, eikä epäselvä puhe kerro, kuinka paljon lapsi ymmärtää.
Kaksi arkista tilannetta näyttää, mihin kumpikin taito liittyy.
Ensimmäisessä tilanteessa lapsi haluaa kertoa pihalla nähdystä koirasta. Ajatus on valmiina, mutta se pitää vielä muuttaa sanoiksi ja äänteiksi. Tähän tarvitaan puheen tuottamista, johon kuuluvat sekä sanojen löytäminen että niiden lausuminen.
Toisessa tilanteessa aikuinen sanoo: ”Kun olet pessyt kädet, voit ottaa omenan.” Lapsi kuulee jokaisen sanan, mutta ohjeen noudattaminen vaatii kielen ymmärtämistä. Hänen täytyy hahmottaa, mitä tehdään ensin ja mitä sen jälkeen.
Vuorovaikutus sitoo taidot yhteen
Vuorovaikutuksessa ihmiset huomioivat toisensa ja vastaavat toistensa viesteihin. Sen pohjana on tarve olla yhteydessä toiseen ihmiseen, ja se voi syntyä ilman sanojakin.
Pienen lapsen kanssa vuorovaikutusta syntyy arjen toistuvissa hetkissä, kuten ruokailuissa, ulkoiluissa ja iltasaduilla. Lapsi voi tehdä aloitteen äänellä tai toimimalla. Taitoja vahvistavat esimerkiksi kuvakirjojen yhteinen katselu, lorut ja vuorotteluleikit, joissa kumpikin ääntelee tai toimii vuorollaan.
Vuorovaikutukseen liittyy myös kielen käyttö eri tilanteissa. Taitoa käyttää kieltä mielekkäästi yhdessä muiden kanssa kutsutaan pragmaattiseksi kielenkäytöksi. Arjessa se näkyy esimerkiksi siinä, pysyykö keskustelu aiheessa ja huomaako puhuja kuulijan jääneen kärryiltä.
Arviointi, kuntoutus ja lähiympäristön ohjaus
Puheterapeutin työssä voi erottaa kolme toisiinsa liittyvää osaa, joilla on kuitenkin eri tarkoitus.
Arviointi
Arvioinnin tarkoitus on saada kuva siitä, millaisesta tilanteesta on kyse. Testien, haastattelujen ja havaintojen avulla selvitetään häiriön laatu ja vaikeusaste. Tulosten pohjalta laaditaan kuntoutussuunnitelma ja suosituksia, usein moniammatillisessa työryhmässä.
Kuntoutus
Kuntoutus on varsinaista terapiaa, jolla pyritään vahvistamaan toimintakykyä ja mahdollisuuksia osallistua arjen tilanteisiin.
Kuntoutuksen sisältö vaihtelee paljon. Yhden lapsen kanssa voidaan keskittyä äänteisiin, toisen kanssa sanojen löytämiseen tai tapahtumien kertomiseen. Kolmannen terapiassa painopiste voi olla siinä, miten leikissä pyydetään omaa vuoroa.
Lähiympäristön ohjaus
Ohjauksen tarkoitus on viedä tavoitteet terapiahuoneesta arkeen. Lähiaikuisten ohjaus kuuluu kuntoutuksen keskeisiin osiin, ja tukea annetaan kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa.
Kotona sujuva kielenkäyttö ei kerro, miten lapsi pärjää päiväkodissa tai koulussa. Siksi ohjausta voivat saada vanhempien lisäksi myös päiväkodin ja koulun työntekijät. Vanhempi taas voi saada terapeutilta ajatuksia siitä, miten tavallisia arjen hetkiä voi hyödyntää lapsen tukena.
Palvelun etsiminen vaihe vaiheelta
Puheterapiaa järjestävät hyvinvointialueiden peruspalvelut, erikoissairaanhoito ja yksityiset palveluntuottajat.
1. Selvitä oman alueen reitti arvioon
Käytännöt vaihtelevat alueittain. Osalla alueista perhe voi varata ajan puheterapeutille itse. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella arvioon ohjaaminen onnistuu huoltajan suostumuksella myös erityisopettajan kautta. Oman hyvinvointialueen käytännön voi tarkistaa sen verkkosivuilta tai neuvolasta.
2. Selvitä rahoitus
Terapian voi maksaa itse, tai sen voi kustantaa julkinen palvelu tai Kela. Hyvinvointialue voi myös hankkia terapian yksityiseltä palveluntuottajalta. Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta varten tarvitaan kuntoutussuunnitelma julkisesta terveydenhuollosta. Ensimmäiseen puheterapiahakemukseen tarvitaan myös puheterapeutin arvio. Kuntoutusta on lisäksi tarvittava vähintään vuoden ajan. Palveluntuottaja valitaan Kelan palveluntuottajahausta.
3. Tarkista pätevyys ja kokemus
Laillistetun puheterapeutin tiedot löytyvät JulkiTerhikki-palvelusta. Sitä ylläpitää Lupa- ja valvontavirasto, jolle Valviran tehtävät siirtyivät vuoden 2026 alussa. Puheterapian osa-alueita on paljon, joten on luontevaa kysyä, millaisten asiakkaiden ja aiheiden parissa terapeutti on työskennellyt.
4. Sovi käytännön järjestelyistä
Kannattaa kysyä, missä käynnit pidetään ja millä kielellä terapiaa annetaan. Samalla voi selvittää, miten vanhemmat ja päiväkoti tai koulu otetaan mukaan.
Kastehelmen puheterapia
Kastehelmen lasten puheterapia tukee puheen, kielen, kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen kehitystä. Käynnit voidaan toteuttaa vastaanotolla, kotona, päiväkodissa tai koulussa. Maksajana voi olla esimerkiksi Kela, vakuutusyhtiö, palvelusivulla nimetty julkinen palvelunjärjestäjä tai asiakas itse.
Kastehelmellä on vastaanotto Oulussa, ja palvelua tarjotaan myös muilla paikkakunnilla. Palvelusivun kautta löydät lisätiedot Oulun, Kempeleen ja Espoon käynneistä.
Yhteydenotossa kannattaa kertoa paikkakunta, toivottu käyntipaikka ja mahdollinen kuntoutuspäätös tai maksusitoumus. Terveystietoja ei kuitenkaan pidä lähettää tavallisella yhteydenottolomakkeella.
